keskiviikko 28. syyskuuta 2016

MALTA osa 3.

Luultavasti viimenen Malta-postaus on tässä. Ekaan osaan pääsee tästä (klik) ja tokaan tästä (klik). Edellisessä osassa jäätiin siis sunnuntai-iltapäivään, jolloin otettiin Valletasta bussi kohti Bugibbaa. Kyseisellä bussilla oli kuitenkin vähän väärä reitti, joten jouduttiin käymään Bugibbassa asti ja vaihtamaan siellä bussia takasin tulosuuntaan, joka menis oikeeta reittiä. Pian oltiinki jo määränpäässä, eli Splash and Fun Water parkissa, eli mun ymmärtääkseni isoimmassa Maltan vesipuistossa. Sieltä mulla ei valitettavasti oo ku nää kaks kuvaa, koska ymmärrettävästi kameran kanssa ei voi ihan uimaan mennä. Nappasin nää kaks kuvaa kun tultiin sisään ja käveltiin kaapeille, ja sinne kaappiin se kamera sitten jäikin.
Mä rakastan vesipuistoja, ja mitä hurjempia ne jutut on, ni sitä parempi! Ton puiston päiväranneke makso 22€, mutta iltapäiväranneke (15:00-20:00) makso 15€, joten mentiin sinne iltapäiväks niin päästiin vähän halvemmalla. Odotin erityisesti sellasta kourumäkeä, mikä Serenastakin löytyy nimellä Half Pipe. En ollu koskaan ollu sellasessa, ja halusin ehdottomasti päästä siihen! Myös Kamikaze-mäet houkutteli. Näin nopeesti laskettuna siellä oli yhteensä 8 mäkeä ja muutama lasten puolella, mitkä oli siis ihan pienille lapsille tarkotettuja. Sit oli tietenki altaita ja Lazy River.

Ensimmäisenä menin tohon toiseen valkosista mäistä, ne on ihan samanlaiset, mut vaan toistensa peilikuvat. En odottanutkaan siltä mitään päätähuimaavaa laskukokemusta, mut petyin silti, koska siinä vauhti pysähty useaan otteeseen ja jouduin ite työntämään lisää vauhtia, et pääsin edes eteenpäin... Noi mäet on tehty tietenki palasista, mitkä on vaan liitetty toisiinsa. Tossa valkosessa ne saumakohdat oli ihan kamalat, raapas koko ajan selkää ku meni sellasen yli. Seuraavaks halusin toiseen torniin, siel oli siis kaks noita torneja mistä lähti mäkiä alas. Siitä toisesta lähti vaan kaks, se kourumäki ja musta tunneli. Niissä molemmissa piti laskea renkailla, joten piti jonottaa vapautuvia renkaita pieni ikuisuus. Maltalainen "asiakaspalvelu" näytti taas parhaat puolensa, kun tuntu että en ikinä saa sitä rengasta, koska vaikka olin seissy jo minuutteja jonon ensimmäisenä, siihen vaan tuli jotain lapsia ja se työntekijä anto vapautuvat renkaat niille, vaikkei ne ollu edes jonossa. Lopulta kun sitte sain itelleni renkaan ja kiipesin sinne torniin, olin suunnitellu laskevani sen kourumäen. Siinä pienen jonotuksen jälkeen mun vuoron tullessa, toinen työntekijä sanoo, etten voi edes laskea sillä renkaalla sitä mäkeä...

Onneks mun takana jonossa oli kaks nuorta tyttöä, jotka ehdotti et ne voi vaihtaa oman renkaansa mulle, koska mun saama rengas olikin tarkotettu vaan siihen mustaan tunneliin, siihen kourumäkeen oli erilaiset renkaat? Kiitin niitä kovasti ja pääsin vihdoin laskemaan. Ei se sitten lopulta ollu niin hauska mäki. Ehkä just sen takia, että olin yksin. Oon lapsesta asti lähes aina kaikissa huvipuistoissa ja vesipuistoissa sun muissa vastaavissa, joutunu menemään melkeinpä kaikkiin laitteisiin/mäkiin yksin, koska mukana ollut kaveri ei oo uskaltanu tulla niihin. On muutamia kertoja, millon oon päässy kaikkialle kaverin kanssa, mut yleensä oon joutunu menemään yksin. Kahestaan on aina hauskempaa, musta se ei oo ainakaan yhtään kivaa mennä yksin, kun se toinen odottaa jossain alhaalla. Odotin tietty tältä vesipuistoreissulta hauskaa tekemistä yhdessä, mut jäi aika vähäiseks se hauskuus-osuus.

Oltiin vaan altaissa, toinen allas oli surkeuden huippu, koska se oli niin basic ku vaan allas voi olla. Toinen sentään oli 40min välein hauska, koska sinne tuli 20min kestävät tekoaallot. Siellä tuli lilluttua suurin osa ajasta. Lopuks käytiin vielä molemmat sellasessa kulhomäessä, mikä on myös Serenassa Tornado-nimisenä. Näin jälkeenpäin ajateltuna ois vaan voinu jättää menemättä siihen... Se oli samanlainen ku Serenan, paitsi Serenan mäessä ne saumakohdat ei ollu niin irrallaan, mutta tossa ne raapi taas ilkeesti selkää. En ois siis menettäny mitään, koska olin jo käyny vastaavassa. Se lasku jäi viimeseks tekemiseks sinä iltana vesipuistossa. Koko vesipuistoreissun aikana siis kävin 3 kertaa mäessä ja kahdessa altaassa. Harmittaa, koska jäi kokonaan käymättä Kamikaze-mäet ja se musta tunneli. Ja oisin voinu mennä useestikkin samoihin! Mut kun fiilis on pilalla, ni se on sit pilalla ja yksin on tylsä mennä, koska se ei oo hauskaa. En muista mitä loppuiltana tapahtu, ei varmaan mitään mistä haluisinkaan tähän kirjottaa.
Maanantai käytettiin shoppailuun. Mulla ei ollut ostettuna mitään tuliaisia kellekkään, enkä ollu itellenikään ostanut juuri mitään, ainoostaan syömistä, juomista ja bussikortin. Sinänsä harvinaista, että en ostanu yhtäkään vaatetta koko viikkona, vaikka tilaisuuksia oli kyllä useita! En vaan löytänyt mitään ostettavaa. Siinä lähellä oli kauppakeskus nimeltä The Point, joka ainakin mainosti itteään Maltan suurimpana kauppakeskuksena. Siellä oli kyllä kauppaa joka lähtöön. Maanantaina sain ostettua ne muutamat tuliaiset ja kortit mitä pitikin, ja olin ilonen että sain ne hoidettua. Käytiin lopuks Dr. Juice -smoothiepaikassa. Niillä oli ihan superisot smoothiet, 600ml eli 6dl oli se minkä mä otin, eikä ne ollu erityisen kalliitakaan. Ehkä 4,50€ toi isoin?

Käytiin iltapäivällä vielä rannalla. Uin meressä aika pitkään ja sit kuivattelin hetken, ennenku lähdettiin pois. Sen jälkeisestä ajasta mul ei oo kauheesti positiivisia muistikuvia siltä illalta. Käytiin syömässä jossain rantaravintolassa, mut helpommalla oltais selvitty, jos oltais pysytty vaan sisällä eikä lähetty mihinkään. Ei siitä illasta sen enempää.
Tiistai olikin sitte mun vika päivä siellä, koska illalla olis aika suunnata lentokentälle. Vietin sen päivän siis yksin noin viiteen asti. Makoilin sängyssä aika pitkään ennenku nousin ylös. Aamupalaks söin sipsejä ja join Fantaa. Mun matkalaukku oli ku pommin jäljiltä, joten siinä vierähti pitemmän aikaa kunnes sen sain järjestykseen. En jaksanu todellakaan olla koko pitkää päivää sisällä, vaan lähdin yksin kävelemään kameran kanssa. Kaks ylläolevaa ja kaikki allaolevat kuvat on otettu sen kävelyn aikana.

Siinä lähellä oli myös kissapuisto. Maltalla ei näkyny erityisesti kulkukoiria, mut kissoja riitti senkin edestä. Sinne oli sit yhteen osaan puistoa tehty kissoille oma paikka. Siinä oli katos, katoksen alla penkkejä joilla oli tyynyjä ja patjoja kissoille. Penkkien alla oli myös ruokakuppeja ja vettä. Siellä niitä kissoja nukku, ekalla kerralla niitä oli enemmän, mut ku kävin yksin, siellä oli vaan muutama. Mä oon aina etelässä katukissojen rapsuttaja. Tietenkää niihin kaikista sairaimman näkösiin en koske, mut yleensä ne on ihan hyvässä kunnossa, niin meen aina silittelemään niitä. Kreikassakin mulla on aina ollut tietty kissa joka reissulla, kenet nään joka päivä ja kuka sit lopulta jo tunnistaa mut! Mut toi Maltan kissapuisto sulatti mun sydämen, koska noista kissoista huolehditaan siellä oikeesti.
Toi valtava, monta metriä korkea kissapatsas oli siinä kissapuiston viereisen rakennuksen päällä! Kaukaa se oli hieno, mut läheltä se kissa näytti vähän pelottavalta kasvoistaan...
Kiertelin myös St. Juliansiin päin rantatietä. Vaikka siitä olikin tullu mentyä edes takasin melkeinpä joka päivä, niin mulla ei ollut yhtään kuvaa sieltä! Vikana päivänä korjasin asian. Toi ylläolevan kuvan ranta oli Balluta Bay, siellä en käyny kylläkään koskaan uimassa. Kadun varressa oli kyltti, että tolla rannalla saattaa olla ainakin keväisin meduusoja!

Lopulta kävin vaan kaupassa ostamassa juomista, istuin hetken penkillä ja lähin kävelemään takasin, ja ajattelin että pakko käydä lisäämässä aurinkorasvaa, etten pala. Olin aikasemmin jo ihmetelly, etteikö Maltalla oo mitään eläinkauppoja? Yhteen olin törmänny, muttei se koskaaan tuntunu olevan auki. Sit ihan yhtäkkiä, ihan ton Balluta Bayn viereisellä kadulla, kävelin eläinkaupan ohi. Mulla ei ollu oikeestaan yhtään rahaa mukana, koska olin ostanu sen juomisen just. Halusin käydä siellä ostaa meiän kissoille ja koiralle tuliaset. Joten ei auttanu ku kävellä hakemaan rahaa laukusta ja tulla takasin. Mietin Islalle ensin jotain lelua, mut en keksiny mitään niitten valikoimasta. Se oli aika pieni kauppa, ja siihen oli yhdistetty myös kukkakauppa samaan, joten puolet eläintarvikkeita ja puolet kasveja. En keksiny mitään niistä leluista, joten siirryin kissahyllylle. Sieltä valikoin kaks kissanruokapurkkia ja näin toisella seinällä myös koirien herkkuja. Islalle otin jotain herkkupötköjä, ku se kauppa oli menossa just sillon kiinni, ni ei ollu kauheesti aikaa miettiä. Olin kuitenki tyytyväinen, että näin sattumalta sen eläinkaupan ja sain karvasille kavereillekkin tuliaisia!

Muutama tunti meni yksin ollessa sisällä, katoin vaan jotain videoita Youtubesta ajankuluks. Viiden jälkeen mietittiin lentokentälle lähtöä. Kuudelta oltiin jo bussipysäkillä odottamassa bussia Vallettaan. Ensimmäinen Valletan-bussi meni nenän edestä, hetki jouduttiin odottamaan seuraavaaa. Sieltä päättikin sitten tulla peräkkäin kolme Vallettaan menevää bussia, jotka ei tietenkään kaikki mahtunu yhtäaikaa samalle pysäkille. Ensimmäinen pysähty, mutta se oli jo sillon ihan tupaten täynnä ihmisiä. Ängettiin sisään ja tunnelma vaan tiivisty joka pysäkin jälkeen. En tajuu niitä kuskeja, et miks ne ottaa sinne enemmän ihmisiä ku mitä sinne edes mahtuu? Tottakai jos joku painaa nappia ja haluaa jäädä pysäkillä, tietenkin kuskin pitää pysähtyä, mut voishan se sanoa, että uusia matkustajia ei mahdu enää kyytiin...

Valletassa oli bussinvaihto lentokentälle vievään bussiin. Siellä ei sentään ollu tungosta. Lentokentälläkin oli aika tyhjää, bag dropillekkaan ei ollu jonoa, joten pääsin siihen samantien jättämään laukun. Se oli muuten kuumottava hetki, kun se laukku punnittiin. Viime kerran, ku oon matkustanu ruumaan menevän matkalaukun kanssa, se ei menny ihan putkeen. Suomesta Kreetalle matkalaukku sai painaa 23kg, mut Kreetalta Suomeen vaan 21kg? Lisäks jokaisesta ylimenevästä kilosta joutu maksamaan 5€. Siinä tuli aikamoinen lasku maksettavaks, ennenku päästiin sillon Maijan kanssa takas Suomeeen. Nyt oli siis jännittävät hetket, koska mun laukku paino Suomessa vaan 15,8kg. En ollu kuitenkaan ostanut juuri mitään, joten järjellä sen ei pitäis painaa 7kg enemmän ku tullessa. Mut suuren suuri yllätys oli se, että Maltan vaaka näytti 16,1kg!! Vaan 300g enemmän, mikä oli suuri helpotus :D
Turvatarkastuksen jälkeen kiertelin hetken lentokentän kaupoissa, mut ostin vaan juomista ja suklaata lentomatkalle, ku en muutakaan keksinyt. Olin kolmas siinä jonossa, kun jonotettiin pääsyä bussille joka veis meiät koneelle. Hauskaa oli se, että Helsinki-Vantaalla mun takana jonossa oli ollut sama nainen, kuka tuolla Maltan jonossakin oli mun takana! Ja mun edessä oli tuolla jonossa kaks naista, ketkä istu tulolennolla mun vieressä, joten oli hauskaa kun oli "tuttuja" ympärillä. Lento Maltalle oli ollut aika täynnä, koska siellä oli ehkä yks paikka vapaana koko koneessa. Nyt Helsinkiin lennettäessä se kone oli aika tyhjä, mun rivillä ei istunut ku käytävän toisella puolella kaks naista, joten olisin voinu vaikka maata kolmen penkin leveydellä.

Se lento ei ollu mitenkään miellyttävä, koska kuten ekassa Malta-postauksessa sanoin, itkin sitä pahaa oloa, mikä oli kertyny sen viikon aikana. Lisäks mun edessä istu nuorehko ulkomaalainen pariskunta, joka kuherteli siinä koko lennon ja heti kun sai irrottaa turvavyöt, sai myös laskea penkkien selkänojia, niin nää molemmat kippas ne samantien niin alas ku pysty. Lentokoneissa ei tunnetusti oo paljoakaan jalkatilaa, ja pitkällä ihmisellä vielä vähemmän ku jollain lyhyempi jalkasella. Onneks mun vieressä ei istunu kukaan, koska sain laitettua jalat viereiseen jalkatilaan. Jos siinä olis istunu joku, enkä ois mahtunu pitämään jalkoja mitenkään siinä omassa jalkatilassa, ni oisin oikeesti siinä mielentilassa alkanu varmaa huutamaan niille edessä istujille...

Lento pääs lähtemään etuajassa, joten oltiin myös Suomessa suunniteltua aikasemmin. Sain mun laukun nopeesti ja ulkona oli vastassa sellanen kiva jääkylmä syysyö. Kello oli siis melkein 2 yöllä, ja olin todella kiukkunen, koska loma ei ollutkaan loma, en ollu nukkunu juurikaan joten mua väsytti, Suomessa oli kylmä, mulla oli nälkä koska se lentokentältä ostettu suklaa oli pahaa ja halusin vaan äkkiä omaan sänkyyn nukkumaan. Tilannetta ei parantanu se, että Islalla oli rokotusaika heti kaheksalta aamulla, joten tiesin jo valmiiks, etten sais nukkua muutamaa tuntia enempää. Mut siitäkin selvittiin, ja nyt on Maltan postaukset valmiina vikaa osaa myöten.

Jollekkin teistä kommenteissa saatoin luvata, että kertoisin vähän mihin mun mielestä Maltalla kannattaa mennä ja missä käydä. Tää on kyllä jo nyt niin pitkä postaus, että mietin asiaa ja harkitsen, teenkö oman postauksen niille asioille, vai jätänkö tekemättä. Mulla ei oo mitään suurta tuntemusta Maltasta, enkä osaa sanoa monistakaan paikoista sen kummempaa, mut harkitsen asiaa. Kiitos niille jotka jaksoitte lukea näitä postauksia  Lauantaina on tulossa taas Blogitiimi-postausta, joten pysykää kuulolla!

torstai 22. syyskuuta 2016

MALTA osa 2.

Toinen osa Maltan reissusta tulee tässä. Ensimmäiseen osaan pääsee tästä (klik). Siinä postauksessa jäätiin lauantaihin, jolloin oltiin Sightseeing-bussiajelulla. Osa viime postauksen kuvista on otettu meiän ensimmäisellä pysähdyspaikalla Mdinassa, aika keskellä Maltaa. Ja sieltä hypättiin taas bussiin ja ajeltiin Maltan länsirannikolle asti. Sieltä otettuja kuvia näkyy siis tässä postauksessa!

Kyseisen kaupungin nimestä mulla ei oo tietoa, mut siellä meitä odotti upeat hiekkarannat! Käveltiin hetki ensimmäiselle rannalle bussipysäkiltä, sekin ranta jo huimas päätä upeudellaan! Kyseessä oli siis Golden Bay, josta nää kolme ensimmäistä kuvaa on. Mutta koska se oli kuulemma liian turistiranta, niin jatkettiin matkaa seuraavaan paikkaan, joka kyllä kannatti. Toinen ranta on nimeltään Ghajn Tuffieha Bay. Sieltä mulla ei oo valitettavasti mitään hyviä kuvia, ainoostaan tuolta kallion päältä otettuja. Alhaalla rannalla ollessa kamera pysy visusti laukun pohjalla, mikä harmittaa näin jälkeenpäin...
Tästä ylläolevasta kuvasta pystyy vähän päättelemään kuinka korkeella me oltiin, jos kattoo tarkkaan kuvan vasenta reunaa. Siellä ui kaks ihmistä, ja ne näyttää jo tässä kuvassakin ihan kirpuilta! Vähän kyllä päätä huippas kurkistaa reunan yli ja pelkäs koko ajan tippuvansa alas...
Meri loisti upean sinisen ja turkoosin erisävyissä ja sieltä kalliolta oli upeet näköalat. Kolme ensimmäistä kuvaa siis Golden Bayn puolelta, loput Ghajn Tuffieha Bayn puolelta. Niitä kahta rantaa erotti siis sellanen kallio, vähän samanlainen ku tossa ylläolevassa kuvassakin näkyy, että ensin on tollanen poukama, sitten kallio ja sen takana uus ranta. Tuolta kalliolta piti tulla miljoonat kivirappuset alas rannalle. Siinä vaiheessa niitä rappusia oli vielä ihan hauska kävellä alaspäin, kun odotti niin kovasti pääsevänsä uimaan. Mut kun piti kavuta ne ylös, meinas usko ja happi loppua.

Mä olin todella onnellinen, että just sillon sattu olemaan aika tuulinen päivä, koska tuulinen päivä tarkottaa rannalla isoja aaltoja! Toi ranta oli pitkän matkaa aika matalaa, sai kävellä aika kauas että ei ois jalat ylettäny pohjaan. Ihana hiekkapohja siinä kuitenki oli, toisinku useimmilla rannoilla Maltalla on kivikkoinen kallioranta. Uiminen oli superhauskaa, olo oli kyllä ku pikkulapsella, koska olin vaa jotenki niin onnellinen niistä jättiaalloista. Siellä sukeltelin päin aaltoja ja annoin niitten iskee kaikella voimalla mun selkään ja välillä ne yllätti päin naamaakin. Silmät, suu ja nenä oli kyllä ihan täynnä suolavettä. Alussa muistan ku silmiin meni suolavettä oikein kunnolla, ni aattelin et "joko mä sokeudun tai sit tähän tottuu". Onneks silmät tottu siihen nopeesti :D

Kävin aina välillä rannalla pyyhkeen päällä istumassa, mut en malttanu siinä kauaa kököttää ku halusin jo takasin aaltoihin. Lopulta oltiin siellä muutama tunti ehkä, en ihan tarkkaa aikaa muista, mut sit piti lähteä bussipysäkille, koska se olis jo illan toisiks viimenen bussi, eikä haluttu jäädä siihen viimeseen bussiin. En ollu ehtiny täysin kuivatella itteeni uimisen jälkeen, vaan jouduin laittamaan vaatteet märkien bikinien päälle. Siinä 30-60min loppumatkan aikana bussissa istuessa oli tosi ällöttävä olo, ku vaatteetkin oli käytännössä kauttaaltaan märät ja illan tullen alko olemaan jo vähän kylmäkin. Ajeltiin sillä Sightseeing-bussilla Vallettaan asti, ja oltiin aika pitkän matkaa ainoot matkustajat, joten saatiin privaattikyyti. Valletassa ei oikein tehty mitään, kaupat meni 5min päästä kiinni ja mua ei huvittanu yhtään mennä märissä vaatteissa mihinkään ravintolaankaan, joten lähettiin sit pois ja mentiinki aika pian nukkumaan. Alla oleva kuva on napsastu nopeesti sinä iltana Valletan kadulta.
12 viimestä kuvaa on sitten sunnuntailta. Koska lauantai-iltana ei ehditty Valletassa oikein kauppoihin eikä käyty syömässäkään, niin mentiin sinne sitten sunnuntaina uudestaan aamupäivällä. Mentiin ravintolaan syömään, siellä nyt ei oikein mulle ollut mitään erikoista ruokaa, mut sainpahan viikon ainoan jäätelöannoksen, ku Maltalla näytti kunnon jätskiannokset olevan aika harvassa! Lisäks otin ranskalaisia. Yleensä kallein annos on paras annos jäätelöissä, joten sillä logiikalla mentiin silloinkin. Muut oli 4,50€ tai alle, ja tää minkä otin, makso 5,50€. Nimeltään se oli Melon Suprise, ja todellinen yllätys se sitte olikin! Puolikas hunajameloni, josta oli yritetty poistaa siemenet, ja siementen tilalle oli laitettu yks vaniljajäätelöpallo ja päälle kermavaahtoa, koko jutun päälle oli laitettu suklaakastiketta, ja tietenkin vielä vohvelikeksi. Jäätelöannokseks siinä oli tietysti hyvin vähän sitä itse jäätelöä, mut hyväähän se silti oli!

Syömisen jälkeen käveltiin jonnekkin puutarhaan Valletassa, minkä nimeä en yllättäen taaskaan tiedä. Siellä oli näköalapaikka, josta oli kyllä ihan kivat maisemat! Ei ne tietenkää vertoja vetäny Golden Bayn lähistön näköaloille.Vielä ennenku lähettiin bussille, käytiin Amorino-nimisessä jäätelöpaikassa. Olin aluks vähän epäileväinen sitä paikkaa kohtaan, ku ne maut oli aika outoja ja tosi monissa oli jotain pähkinää. Myyjä kysy ensin minkä kokonen vohveli tai kuppi, sitten sai valita niin monta makua kuin halus samaan hintaan! Kuppiin ne maut vaan laitettiin normisti, mutta vohvelin valitsijat sai jäätelöruusun! Jos olisin tän tienny etukäteen, olisin ottanu enemmänki makuja, ni olis tullu hienompi ruusu. Otin vaan jonkun perussuklaan ja stracciatellan.

Jäätelöitten jälkeen suunnattiin taas bussiasemalle ja sieltä otettiin vähän väärä bussi, jolla oli kuitenki perjaatteessa oikea määränpää, mut vaan väärä reitti. Seuraavassa kolmannessa osassa sitten pääsette kuulemaan, mihin oltiin menossa ja mitä viimesinä päivinä tein!

Yritin tästä postauksesta saada vähän enemmän kertovan version, ja myös positiivisen. Toi lauantai oli ehkä paras päivä sinänsä, koska toi Golden bayn ja Ghajn Tuffieha Bayn näkeminen ja jälkimmäisessä myös uiminen, oli oikeestaan reissun upeimmat asiat! Toki lauantai ei koko päivän osalta ollut paras päivä, koska mikään siellä vietetyistä ei mennyt ihan täysin toivotulla tavalla, mut ehkä joka päivässä oli edes jotain pientä hyvääkin. Ens postauksessa siis sunnuntain iltapäivän tapahtumia, maanantai ja vielä viimenen päivä eli tiistai! Kuullaan pian

perjantai 16. syyskuuta 2016

MALTA osa 1.

 Viime postauksessa vähän vihjasin, että pitäisin pienen tauon blogista ja palaisin tän viikon lopulla kertomaan, mitä oon tehnyt! Tässä se postaus tulee, olin nimittäin viikon Maltalla! Lähdin sinne 6.9. tiistaina, lento lähti Helsingistä vähän ennen viittä, olin ennen kaheksaa illalla Maltan lentokentällä. Voin sanoa, että odotin tätä lomaa ihan tajuttoman paljon, oon ollu koko kesän kamalan stressaantunu ja aattelin, että tän parempaa irtiottoa arjesta ei voi olla. Rakastan matkustamista, niinkun varmaan suurin osa ihmisistä. Vaikka olinkin just Ruotsissa 10 kuukautta, niin se ei oikeestaan ollut mikään loma, koska mä asuin siellä ja olin töissä. Tää tuntu maailman parhaalta idealta, koska Suomessa syyskuu ei oo enää kesää, mut Välimerellä syyskuu on vielä ihan täyttä kesää! Rakastan myös lämmintä, aurinkoa ja uimista, ja vaikka englanti ei nyt oo ihan mun vahvin kieli, niin se ei paljon haittaa kun lähtee lomalle ja aikoo vaan nauttia olostaan, en mä sinne millekkään kielikurssille lähtenyt. Mun kaveri asuu Maltalla, ja olin menossa sen luokse, etten asuis missään hotellissa. Suunniteltiin yhdessä, että tehtäis kaikkea kivaa ja mä toivoin, että tää viikko syventäis meiän kaveruutta kun saatais viettää yhdessä aikaa ja pitää hauskaa.

Noi oli mun fiilikset viikon alussa, ja valitettavasti mun odotukset ei vastanneet lopputulosta, vaan paluumatkalla lentokoneessa se kaikki stressi ja paha olo purkautui itkuna, jota olin pidätellyt koko sen viikon. Ehkä tarkkaavaisimmat huomaskin, että koko reissun aikana päivitin instaa tasan kerran, ja snappiin tuli ehkä viis kuvaa... Mietin pitkään, mitä mä tuun kirjottamaan tänne, vai jätänkö koko Maltan reissun mainitsematta blogissa. En haluu valehdella, että "jee kaikki oli niin kivaa ja se oli paras loma ikinä", koska sitä se ei todellakaan ollut. En kuitenkaan ala tässä sen tarkemmin erittelemään, mikä meni pieleen, vaan yritän keskittyä lähinnä niihin onnistuneisiin hetkiin. Ajattelin näyttää näitä kuvia sieltä, koska ainakaan Maltan luonto ei tuottanut pettymystä, niin kaunista siellä joissain paikoissa oli!
Tossa jäätelössä oli kolme palloa, ylin oli jotain marjaista juustokakku-jäätelöä, keskimmäinen banoffee-jäätelöä ja alin joka vähän tuolta pilkottaa, oli nimeltään Facebook. Harmittaa ku sanoin ekana ton sinisen jäätelön, ni se tietenki laitettiin sinne alimmaiseks, eikä näy tässä kuvassa juuri ollenkaan... Oon aina halunnu maistaa sinistä jäätelöä, mut eipä toi mikään ihmeellinen ollut, maistu vaan sokerilta ja värjäs koko suun siniseks.
Paluulento lähti 13.9. tiistaina puol ysin aikaan illalla Maltalta, ja olin sitte aamuyöstä kotona. Vaikka oon nyt reilut 2 vuorokautta ollut kotona, olo on sellanen ku en ois missään etelässä viikon lomalla käynytkään. Rentoutumisesta ei oo tietoakaaan, oon vaan älyttömän stressaantunut ja väsynyt koko ajan. Helppohan tää olo olis laittaa sen yölennon piikkiin, mut se oli vaan helpotus, kun istu siellä lentokoneessa ja ties pääsevänsä kotiin. Toki osa väsymyksestä on siitäkin yöstä peräisin, koska lentokoneessa en sattuneista syistä pystynyt juuri nukkumaan, kotimatka kentältäkin meni valvoessa. Kotona oli pakko syödä siihen kamalaan nälkään, enneku pysty edes saamaan unen päästä kiinni. Kissat kainaloon ja nukkumaan.

Yritän koko ajan kaikin voimin muistella niitä positiivisia juttuja tolta reissulta, jota en edes lomaksi kutsu, mut helpoimmalta tuntuis vaan unohtaa kaikki ja jatkaa elämää, niinkuin en olis koskaan siellä käynytkään. Ne negatiiviset hetket vaa jyrää kaiken alleen, enkä tajuu miks ihmisen mieli toimii niin, että helpommin muistaa kaiken huonon, eikä sitä hyvää? Tää postaus nyt oli vähän tällänen, koska ei oo yhtään fiilistä kirjottaa mistään. Sain tsempata itteeni monta tuntia, että jaksoin alkaa edes kattomaan noita kuvia läpi ja valitsemaan niistä parhaita tänne. Kuten otsikossa lukee, tää oli osa 1. Tulossa on ainakin yks osa lisää, ehkä jopa kaks. Nää kuvat on otettu kaikki keskiviikosta lauantaihin, mut lauantailta on tulossa vielä lisää kuvia. Se oli ahkerin kameran käyttöpäivä, toisinku joinain päivinä otin ehkä yhden kuvan jos sitäkään... Jäätelökuvan alapuolella olevat kuvat on siis lauantailta, kun oltiin mun kaverin kanssa Sightseeing -bussiajelulla, jossa kierreltiin Maltaa.

En oikein tiiä pitäiskö mun pahoitella, etten jaksa kirjottaa, mutta saan käyttää jo tässäkin luovuutta, että pystyn näinkin positiivisesti kirjottamaan tosta reissusta. Tää postaus olis voinu olla ihan toisenlainen, jos se reissu olis vaan mennyt eri tavalla. Mut mennyt on mennyttä ja tästä sit vaan kohti uusia, parempia seikkailuja!