perjantai 31. lokakuuta 2014

muffinsseja ja uusia juttuja

Vaikka monet kehuu mun kotia tosi kivaks ja ihanaks ja vaikka mikskä, ni jotenki mun mielestä täältä puuttuu vielä jotain. Ne on jotain ihan pikkujuttuja, mitä pitää pikkuhiljaa hankkia sitä mukaa ku löytyy kivoja! Tänää ostin Anttilasta tollasen pienen &-rasian, mihin saa avaimet. Ja ostin myös pyykkikoneen päälle toisen turkoosin punoskorin pyykkipojille. Mukaan lähti myös puuteri, naamanpesuaine ja ripsari. Kaikki ne on jo vanhoja tuttuja ja toimiviks todettuja.

Eilen leivoin taas muffinsseja, tällä kertaa ihan tavallisia ilman vaahtokarkkeja :D En tajuu mitä tein erilailla ku viimeks, mut viimeks niitä tuli puolet enemmän? Nyt niit tuli seittemän vaik ohjeessa sanotaan 30... Varmaan jotain ihan minimini-muffinsseja... Mut pääasia et nää onnistu!

Ihanaa ku on perjantai ja viikonloppu!! Ja ei oo koulua. Mut se, ettei oo koulua, ei tarkota ainakaan mun kohdalla sitä ettei olis koulustressiä. Saatiin ihan hirveesti läksyjä viikonlopuks ja oon tehny niistä vasta puolet. Ja sanakokeeseenkin pitäis taas lukea. "Onneks" ens jaksossa ei oo ruotsia, ni ei tarvii olla täydellinen! Bilsa ja enkku menee miten menee, en ota niistä sen suurempaa stressiä, kuhan läpi pääsee ni se riittää mulle!

torstai 30. lokakuuta 2014

instaselfies

Mun instagramissa on tällä hetkellä 100 selfietä! Haha hieno saavutus, mut aattelin sen takia tehdä tälläsen instaselfies-postauksen. Nimen keksin ihan omasta päästäni :D Nää tulee nyt vähän sekalaisessa järjestyksessä, koska kuvien matkassa puhelimesta blogiin oli muutama muuttuja. Mut ne pääs perille asti kuitenkin ja saatte katella mun naamaa kyllästymiseen asti! Karsin tästä näitä kollaaseja jo varmaan kymmenen pois, joten tässä ei oo edes kaikki mitä kuvia olis ollu, säästin vähän teitä.

Mut ettei tää menis ihan hömppäpostaukseks, ni kerron jokaisesta kollaasista yhden selfien tarinan!
Selfie 4.
Tein enkelikiharat ja pakko niistä oli ottaa kuvakin, vielä kun ne kiharat ei ollu lässähtäneet!
Selfie 1.
Mun nellyn ekasta tilauksesta tuli toi ihana pinkki peplum-hame jota piti päästä kuvailemaan!
Selfie 4.
Heräsin joku kaunis kevätaamu joskus viideltä ja lähin ulos auringonnousua kuvailemaan!
Selfie 4.
Oltiin kesällä äitinkaa Karismassa shoppailemassa, tässä H&M:n pukukopista kuva todisteeks!
Selfie 1.
Tää on otettu mun ihanan pikkuserkun Maijan huoneessa, ku olin siellä kesällä yötä!
Selfie 2.
Laitoin kerrankin kuviin huulipunaa, se on tositosi harvinaista mulle!
Selfie 2.
Oltiin syksyllä ihanan Miian kanssa kuvailemassa metsässä!
Selfie 2.
Tein pikkuprinsessan synttäreille itelleni kivan kampauksen!
Selfie 3.
Oltiin Tallinnassa kesällä ja siellä käytiin Pirita Randilla jonka läheltä nää selfiet on otettu!

Mitä tykkäsitte tälläsestä vähän hassusta postauksesta? 
Mua voi seurata instagramissa nimimerkillä @siniannina
(Tein tän postauksen pari päivää sitte ja nyt instaan on tullu laitettuu muutama selfie lisää..)

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

tänään ei pelätäkään elämää, vaan eletään niin kuin ne pelkää

Tänää lähin heti aamusta shoppailemaan koska oli vaan sellanen olo, että pakko piristää itteään jollain. Ja shoppailu on aina loistava keino siihen, eiksni? Mul on ihan järkyttävä määrä vaatteita, tiedetään, mut suurin osa on aika kesäsiä. Sikspä tavotteena oliki löytää jotain neuleita tai jotain edes vähän talvisempaa. Ja niin löysinki kaks neuletakkia, neuleen ja hmm tollaset "kangasfarkut" :D Tota pinkkiä neuletta oon himoinnu jo pitemmän aikaa, mutku nyt oli -20% alennuslappunen H&M:lle, ni pakko oli käyttää se tohon.

Tigerista ostin neljä valokuvakehystä, koska mua ärsyttää mun seinällä ne kuvat joissa ei oo kehyksiä. Olis pitäny ostaa vielä kaks lisää, mut joku toinen kerta sit. Kotimatkalla pyörähdin myös Anttilassa, ku siellä on kans alennusmyynnit. Mun iho on ollu viimeaikoina oikee superhuonossa kunnossa, ni oon yrittäny haalia kaikenmaailman pelastusputeleita... Tällä kertaa kokeiluun pääs Herbinan mattageelivoide ja Garnierin roll-on finneille. Toivotaan että niistä olis jotain apua tai että ne tehoais edes jotenkin. Molemmat oli alennuksessa, joten ei siinä kauheesti menettäny jos noi paljastuuki ihan huonoiks.

Hassua et kello ei oo edes yhtä ja oon kerenny tekemään jo vaikka mitä! Tuntuu et koulu alkais jo kohta, mut siihen on viel monta tuntia. Kuuntelen vaan Haloo Helsinkiä ja mietin, et voisin ottaa vaikka pienet päikkärit, kerran ei oo muutakaan tekemistä. Oikeesti mun pitäis käydä ruokakaupassa, mut käyn sit koulun jälkeen illalla.

tiistai 28. lokakuuta 2014

iske vihdoinkin viimeinen puukko mun rintaan

Mun H&M:n tilaus tuli vihdoin eilen! Sieltä tuli mm. pussilakanat, tyynyliinoja, keittiöpyyhe, tiskirätti, collegepaita, hame ja pikkuprinsessalle lapaset. Lähin sitä vesisateessa hakemaan, mut kannatti kyllä sekin kärsimys. Eilen alko myös koulu loman jälkeen, ja oli kyllä ihan kiva palata, vaikka aluks tuntu et eiiiiii, mut eiks se vähän aina loman jälkeen tunnu siltä aluks? Kohta on tääkin jakso taas loppusuoralla, aika menee niin hirveen nopeesti!

Oon miettiny viime päivät paljon kaikenlaista. Mietin vaan kovasti sitä, mitä mun kannattais tehdä erään asian suhteen. En osaa päättää tehdä se vai ollakko tekemättä. Voi kun tää ei olis niin vaikeeta. Haluisin kuunnella tässä asiassa sydäntä, mut valitettavasti sydämen kuuntelu ei oo ennenkään johtanut kovin pitkälle. Siitä seuraa vaan pahaa mieltä, ja pelkään että niin kävis nytkin. Järki sanoo, että älä, mut sydän huutaa että sä haluat kuitenkin. Niin haluankin, enemmän kuin mitään pitkään aikaan, mut tiedän ettei se oo järkevää. Ehkä vielä kerran? Ehkä tän viimesen kerran. Iske vihdoinkin viimeinen puukko mun rintaan...

maanantai 27. lokakuuta 2014

lempiblogit!


Pitkästä aikaa päätin tehdä lempiblogit postauksen! Mut tällä kertaa en ota tähän ollenkaan mukaan niitä blogeja, joiden kirjottajan tunnen. Eli toisinsanoen en tunne varsinaisesti näiden blogien kirjottajia, vaikkakin muutaman tiedän mutten kuitenkaan tunne. Mä en oikeestaan hirveesti lue blogeja, tai siis luen kyllä mutten kovin montaa blogia. Yritän aina välillä ettiä uusia blogeja, mut uuden blogin kanssa on jotenki vaikeeta ku ei tunne kirjottajaa ja se blogi tuntuu vieraalta, jotenki blogiinki pitäis tutustua rauhassa ennenku sen oppii tuntemaan :D

Mutta tässä näitä blogeja, eikä ne oo missään parhaimmuus-järjestyksessä!
Kirjoittaja: Sara
Ikä: 20
Paikkakunta: Lahti
Lukijoita: 163
Instagram: @sarmadu

Tykkään hirveesti Saran blogista! Olo on ku pahimmallaki stalkkerilla, ku oon ollu Saran kaa joskus lapsena samalla kesäleirillä ja en usko et Sara edes muistaa mua enää :D Tää on yks kolmesta mammablogista jota luen, vaikkakin Sara kirjottaa paljosta muustakin ku pelkästä äitiydestä.
 Kirjoittaja: Emilia
Ikä: 22
Paikkakunta: Turku
Lukijoita: -
Instagram: @mutsisonblogi

Emilian ihana blogi on ollu mun lemppareita jo ties kuinka kauan. Ennen blogi oli Kaksplussan nimen alla, mut nykyään Emilia kirjottelee mamalifessä. Tää on toinen mammablogi jota mä luen, mutta myöskään Emilia ei tosiaan kirjottele pelkästä äitiydestä. Ehkä enemmän juttua on syvällisistä asioista, muodista ja vaatteista.
 Kirjoittaja: Jenna
Ikä: 18
Paikkakunta: Jyväskylä
Lukijoita: 19
Instagram: @jennajanikah

Jennan blogissa on paljon kivoja kuvia ja paljon ihania hiusjuttuja, koska Jenna opiskelee parturi-kampaajaksi. Postaukset on kivan pitkiä ja tekstiäkin löytyy paljon. Tykkään tosi paljon Jennankin blogista sen ihanan pirteän tyylin takia!
Kirjoittaja: Henna
Ikä: 19
Paikkakunta: Tampere
Lukijoita: 680
Instagram: @hennatasmoi

Hennan blogi on pullollaan ihania kuvia! Muutenkin on paljon tekstiä ja paljon asiaa, Ulkoasu on tosi upee myöskin ja huomaa että sen eteen on nähty vaivaa!
 Kirjoittaja: Ellanoora
Ikä: 20
Paikkakunta: Lahti
Lukijoita: 318
Instagram: @ellanooran

Ellanoora on mun kaverin kaveri, mutten kuitenkaa varsinaisesti tunne sitä. Ellanooran blogi on täynnä muotia ja ihania asukuvia. Tykkään!
Kirjoittaja: Aleksiina
Ikä: 17
Paikkakunta: -
Lukijoita: 121
Instagram: @aleksiinaaa

Aleksiinan blogissa ei vaan yksinkertasesti voi olla rakastumatta aivan ihaniin, isoihin ja valoisiin kuviin! Lisäks on pakko sanoo et rakastan Aleksiinan ihanan pitkiä hiuksia!
Kirjoittaja: Liisa ja Nora
Ikä: 18 ja 18
Paikkakunta: Salo
Lukijoita: 4566
Instagram: @liisaostol ja @alexandraostol

Liisan ja Noran blogia oon lukenut jo monta vuotta, eikä siihen kyllästy koskaan. Blogi on tosi suosittu, enkä yleensä tykkää lukee mitään huippusuperextrasuosittuja blogeja, mut tästä mä tykkään.
Kirjoittaja: Iina
Ikä: 17
Paikkakunta: Kouvola
Lukijoita: 2434
Instagram: @iinuuu

Iinan blogiakin oon lukenu monta vuotta, ja rakastan myöskin sen ihania kuvia! Iina kirjottaa tosi paljon ja tekee myös videoita, koska vloggaa Youtuben puolella nimellä Iinaps. Tykkään myös Iinan videoista ihan superpaljon!

Mitä tykkäsitte tälläsestä postauksesta?
Löytykö vanhoja tuttuja tai uusia tuttavuuksia?

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Toivepostaus: lukio ja tulevaisuus

 Sain Tuutikilta kysymyksiä liittyen lukioon ja muutenkin tulevaisuuteen, ja siitä inspiroituneena aattelin tehä oman postauksen aiheesta, kun siitä muutenkin kysellään jonku verran! Toivottavasti tykkäätte ja jaksatte lukee, saattaa olla et tulee paljon tekstiä mut yritän parhaani mukaan pitää tän mahdollisimman lyhyenä!

Mä alotin lukion 2011 heti peruskoulun jälkeisenä syksynä Lahden Yhteiskoulussa. Olin sillon intoa täynnä, olin niin onnellinen että pääsin peruskoulusta pois kiusaajien keskeltä uuteen kouluun josta en tunne ketään! Ja lukio oli myös toisessa kaupungissa, joten tiesin et matkat tulis olemaan rankkoja, mut tein mitä tahansa sen eteen, että saisin "uuden alun" uusien ihmisten kanssa. Tiesin henkisesti varautua siihen, että oon menossa oikein kunnon hikkelukioon, mut uskoin pärjääväni ihan hyvin, ku peruskoulusta oli jäänyt käteen 9,4 keskiarvon tokari.

Kaikki alko tosi hyvin, koska olin vahingossa tutustunut Merituuliin kesäloman lopussa ruotsin kielikurssilla, ja saatiin tietää että ollaankin menossa samaan lukioon samalla luokalle! Eka päivä jännitti tietysti, mut olin saanu tietää että myös riparilta Rebekka olis tulossa samaan kouluun, joten mulla oli jo kaks tuttua siellä! Merituulin ja Rebekan kanssa oli hyvä alottaa lukio, ja siinä tutustuin myös Jessicaan, Miaan ja Elisaan jo heti ekoina päivinä. Tykkäsin hirmuisesti meiän luokasta, pitkästä aikaa musta tuntu, että mut hyväksyttiin sellasena ku mä oon, eikä kukaan kiusannut.

Mulla oli heti ensimmäinen jakso tungettu ihan täyteen aineita, siellä tais olla pitkää matikkaa kaks kurssia, espanjaa, saksaa, mantsaa, enkkua... Mut sit jätin muutaman aineen pois, koska se todellakin oli aika rankka alotus, että joka päivä olis 8-16 koulua, joka ties mulle 7-17 koska koulumatkat päälle. Olin kyllä ihan keskiverto-oppilas, mut tietyissä aineissa aloin putoomaan kärryiltä, vahvimpana esimerkkinä pitkä matikka. Peruskoulussa olin saanu matikasta lähinnä kymppiä ja ysiä, mut yhtäkkiä olinki ihan pihalla et mitä tapahtuu? Ekan koeviikon jälkeen se järkytys iski päin kasvoja, mun eka nelonen kokeesta. Ja yllättäen aineena oli pitkä matikka. Muitten aineitten arvosanat oli kirjava sekamelska sekotus kaikkea 10 ja 4 väliltä.

Tokassa jaksossa tiesin ottaa jo vähän kevyemmin, ja kävinki opolla tekemässä suunnitelman siitä, että kävisinki lukion 3½ tai 4 vuodessa. Mulla ei ollu mikään kiire lukion kanssa, joten mua ei haitannu että kirjotukset vähän viivästyis. Mut koska eka jakso oli mennyt vähän niin ja näin, ni aloin oikee urakalla panostamaan jatkoa ajatellen. Se käytännössä tarkotti sitä, että ku tulin kotiin koulusta, olin pari tuntia koneella ja sit Salkkarit, ja sit läksyjen kimppuun. Aluks saatoin valvoo ehkä puoleen yöhön asti, ja herätys oli kuudelta. Kyllä ihminen nyt vielä kuuden tunnin yöunilla jaksaa jotenki. Mut se ei jääny siihen.
Mun valvominen meni ihan överiks. Se oli vielä hetken sitä, että menin nukkumaan 2-3 aikaan yöllä, mut lopulta saatoin valvoo ihan koko yön tehden läksyjä, nukkumatta silmän räpäystäkään. Pahimmillaan valvoin 4 yötä putkeen. Siis en ikinäikinäikinä pystyis siihen enää!! Muistan, että se oli vielä koeviikko, ku valvoin ton 4 yötä. Mun oli vaan pakko lukea ja lukea, halusin onnistua. Kyllä ne arvosanat sieltä sit vähän nouskin. Mut sit joululoman jälkeen tää väsymys ja unettomuus alko kostautua. Nukahdin tunneille, en yksinkertasesti enää pysyny hereillä muutaman tunnin yöunilla, ku sitä oli jatkunu jo monta kuukautta. Se oli ihan järkyttävää istua 75min oppitunnilla ja kuunnella opetusta, samaan aikaan ku silmät vaan painu kiinni eikä niitä saanut auki kun keho huutaa että sun on nukuttava nyt.

Sit alko poissaolot. En jaksanu enää tulla kouluun ku olin niin väsyny. Ja sit olin jo niin paljo jäljessä omia luokkalaisia, etten tienny enää mitä tehdä. Päätin vaihtaa lukiota, vaikka se oli yks turhimmista teoista mitä oon tehnyt. Vaihdoin Tiirismaan lukioon, Lahdessa sekin. Käytännössä mut tungettiin kakkosluokalle, vaikka olin vielä ykkösellä. Kävin kuitenki ykkösen tunteja, mut ne ryhmänohjaustunnit oli turhuutta mulle, kun ne suunnitteli siellä jo kirjotuksia ja abijuttuja tyyliin, mun ollessa vielä ihan lukion alussa. Mut syy miks vaihdoin ylipäätään lukiota oli ruotsi. LYKissä pystyy lukemaan vaan B-ruotsia, niinku kaikissa muissaki Lahden lukioissa, paitsi Tiirismaalla. Tiirismaalla pystyy lukemaan A-ruotsia, eli sitä mikä on alotettu ala-asteella!! Se oli mun unelma, ja sinne mä tähtäsin. Millään muulla ei oo ollu mitään väliä ku ruotsilla. Se oli mulle tärkeintä sillon ja on edelleen. Olin ihan onneni kukkuloilla ku pääsin pitkän ruotsin tunneille! Aluks pelkäsin, et mitä jos en tajua mitään, mut kaikki meni hyvin ja pysyin ihan hyvin kärryillä. Luin myös muitaki aineita tietysti, mut ruotsi oli se ykkönen ja siihen mä panostin.

Kunnes sitte 2013 keväällä mulle riitti lukio. Se ei tuntunu enää yhtään omalta, se oli rankkaa ja ei tähdännyt oikein mihinkään. Siinä samoihin aikoihin oli sopivasti yhteishaku, ja päätin hakea amikseen. Pohdin pitkään mihin järjestykseen laittaisin mun valinnat, mut ne meni lopulta näin:
1. Leipuri-kondiittori
2. Parturi-kampaaja
3. Tilasuunnittelu artesaani
Sain kahteen viimeseenki pääsykoekutsut, mut leipuri-kondiittorialalla ei ollu pääsykokeita, vaan mut otettiin sinne suoraan. Eli toisinsanoen pääsin sinne kouluun mihin eniten halusin!!
Olin taas ihan innoissani, kun pääsin vihdoin pois lukiosta ja luulin, että tää on se mun juttu. Ja myös Iina oli tulossa samalle luokalle, joten senkään puolesta en ollut siellä ihan yksin, vaikka ei uudet ihmiset oo mulle mikään ongelma, ennenmmin musta on kiva tutustuu uusiin ihmisiin! Mut tuolla koulussa mä tunsin olevani heti ekasta sekunnista asti ulkopuolinen. Petyin niihin mun odotuksiin, ku aattelin että siellä tulis olemaan hirveen kivaa, ja saisin tehdä mun unelmatyötä eli leipoa. Vaikka Iina oli siellä, en tutustunut keheenkään ja tunsin oloni tosi yksinäiseks.

En mä siellä sitte kauaa ehtiny olemaankaan, ku keskeytin opinnot. Halusin vaan miettimisaikaa ja muutenkin ajatella rauhassa mitä mä oikein haluan. Tunnen olevani kauhee tuuliviiri, ku oon vaihtanu miljoona kertaa koulua ja alaa ja lukiota ja kaikkea. Mut sit lopulta 2014 keväällä päätin kokeilla miltä se lukio maistuis pienen tauon jälkeen. Olin kuitenki tietysti eronnu jo sekä Yhteiskoulusta että Tiirismaalta, joten vaihtoehtona oli enää iltalukio. Ja sehän sopi mulle paremmin ku hyvin! Lahdessa on kuitenki vaan yks ainut iltalukio, ja se on myös Yhteiskoulussa. Joten käytännössä palasin samaan paikkaan mistä lukion olin alottanutkin.

Mulla oli edelleen paikka siellä leipuri-koulussa, mutta olin keskeyttänyt ne opinnot, eli ne oli tauolla, mut saisin palata sinne millon haluisin. Iltalukion alotin maaliskuussa, ja se oli just sitä mitä mä olin lukiolta sillon 3 vuotta sitte alunperinki odottanut! Rentoa, oma-alotteista ja vapaata. Ei sellasta pakkopullaa ja painostusta ku päivälukiossa. Alotin vaan kahdella aineella, ruotsilla (yllätys) ja psykologialla, koska mulla ei ollut mitään tavotteita lukion suhteen, en ajatellut kirjotuksia, luin vaan sitä mikä kiinnosti, vähänniinku "muuten vaan" koska en tiennyt mitä muutakaan tehdä, eikä kotiinkaan viitinyt jäädä makaamaan.

Kaikki meni iltalukiossa aivan loistavasti, ainakin ruotsin osalta. Loistin siellä tunneilla ja olin jotenki niin onnellinen. Psykologiakin oli ihan kivaa, ei ehkä ihan vastannut mun odotuksia se kurssi, kun se opettaja painotti vähän eri osia kurssista ku mitä olin toivonu. Kaikki meni oikeesti niin hyvin, paremmin ku päivälukiossa ikinä. Mut sit meiän Sulo-kissa kuoli. Se oli mulle niin kova paikka, että en pystyny menemään kouluun enää. Se jakso jäi kesken viikosta ennen koeviikkoa. Harmittihan se tietysti tosi paljon, mut ei mulla ollut mitään vaihtoehtoja. Itkin vaan ja surin Suloa.
En sitte mennyt viimeseen jaksoon lukemaan mitään aineita, vaan alotin perjaatteessa kesälomani huhtikuussa. Monet ihmetteli täällä blogissa sitä, kun kerroin keväällä että en mennytkään enää kouluun, mut se oli vaan paras ratkasu. Oli tärkeempää oma jaksaminen, ei siitä koulunkäynnistä olis tullu yhtään mitään. Päätin myös, etten jatka siellä leipuri-kondiittori-alalla enää, mutten vielä eronnutkaan, vaan annoin itelleni kesän yli miettimisaikaa senkin suhteen. Kesä meni äkkiä ja elokuussa erosin lopullisesti leipuri-koulusta. Myin mun kaikki työvaatteet ja kirjat pois, se unelma oli siltä erää haudattu.

Elokuussa myös jatkoin iltalukiossa, tällä kertaa ihan tavotteena kirjotukset! Olin kuitenki hölmö ja valitsin aineeks vaan terveystiedon. En sitä kauaa ehtiny käymään ja päätin, että tää ei oo mun juttu ollenkaan. Täysikäsille terveystieto ei oo iltalukiossa pakollinen aine, joten mitä mä sitä edes lukisin turhaan, ku ei siitä oo tulevaisuuden kannalta mulle mitään iloa enkä aio sitä kirjottaa? Lopetin sen kurssin kesken, ja harmitti ku olin ottanu vaan sen yhen kurssin, ni jäin sit vähän "tyhjän päälle". Keväällä kuitenki multa oli jääny se RUB4 kesken, ni päätin suorittaa sen loppuun ekassa jaksossa. Menin vaan suoraan sinne kokeeseen ja sain sen kurssin suoritettua.

Tässä sitä nyt ollaan, syysloman vikaa päivää viettämässä, ja huomenna palaamassa taas kouluun lukemaan RUB2:sta. Joku saattaa ihmetellä, miks ihmeessä käyn lukiota etanavauhdilla, jos mulla olis mahdollisuuksia nopeempaanki tahtiin, mut siihen on ihan omat syynsä. Ens jaksossa mulla häämöttää tosiaan enkkua ja bilsaa. Kyl mul on nyt tavotteena kirjotukset jossain vaiheessa elämää. En tosiaan pidä niitten kanssa mitään kiirettä. Mut kyl tässä vielä pari vuotta menee... Oon ajatellu kirjottaa pitkän ruotsin, äikän, pitkän tai lyhyen matikan ja psykologian. En tosta matikasta vielä niin tiedä, ku oon lukenut kyllä pitkää matikkaa, mut se on mulle kyllä supervaikeeta. Ja oon unohtanu kaiken, siis ihan kaiken koko aineesta, ni mun pitäis alottaa alusta kaikki ne kurssit... En tiiä jaksanko ottaa sitä urakaks, vai tyydynkö vaan lyhyeen matikkaan. Ku en mä sitä matikkaakaan tuu tulevaisuudessa tarviimaan.

Mut siitä päästään kivasti aasinsiltana siihen, että mitä mä tulevaisuudessa sitten haluan tehdä. Jos joku yksittäinen ammatti pitäis sanoo, niin ehdottomasti lasten kanssa työskentely. En tiedä vielä missä muodossa, mut haluisin yhdistää siihen myös ruotsin. Olin ysiluokalla kaks viikkoo tetissä ruotsinkielisessä päiväkodissa Lahdessa, ja se olis kyllä aika unelma. Hain sinne joskus kesätöihinkin, mut en päässy. Eli en tuu tarviimaan mitään matikkaa siinä ammatissa. Mut jotenki mä uskon, oon aina uskonu, et lapset on se minkä kanssa mä haluun työskennellä. Lastentarhanopettajaa musta tuskin tulee, tai eihän sitä tiedä, mut lastenohjaaja tai joku sellanen olis varmaan se mun juttu. Mut leipuria musta ei tuu. Parturi-kampaaja vois olla myös yks vaihtoehto.

Toivottavasti tää postaus vastas Tuutikin ja teidän muittenki kysymyksiin mun lukiourasta ja koulusta muutenkin ja tulevaisuuden ammateista. Tästä tuli kyllä huomattavasti pidempi postaus ku mitä ajatuksena oli...
Mutta mitä tykkäsitte? Heräskö vielä jotain kysymyksiä? :)