tiistai 25. helmikuuta 2014

i ♥ tangle teezers

Ostin ekan tangle teezerin viime kesänä laivalta, ja rakastuin siihen samantien. Olin kuullu siitä pelkkää hyvää, paitsi no ehkä hinta, mut tuntu melkein käsittämättömältä miten joku hiusharja vois muka olla niin ihmeellinen? Se kuitenki on ihmeellinen, en käsitä edelleenkään mikä sen ideana on ja mikä siitä tekee niin erilaisen, mut se toimii! Mun hiukset ei ehkä näytä todellista luonnettaan ulospäin, mut ne on tosi ärsyttävät. Ensinnäki mun hiukset on luonnonkiharat, ei nyt mitkää afrot mut kiharat silti, ja mul on kauheet rituaalit mitkä pitää suorittaa et saan ne suoriks. Lisäks ne on aika ohuet, katkeilevat, hauraat, kuivat, täynnä kakshaarasia ja menee helposti takkuun. Oon niin kateellinen kaikille kellä on suorat ja etenki hyväkuntoset hiukset.

Mä en edes käytä mitään suoristusrautaa, en kihartimia enkä edes fööniä, ja silti nää kuolee käsiin. Käytän hiusöljyjä, kahta erilaista latvoja korjaavaa leave-in hoitoainetta, tavallista leave-in hoitoainetta ja sit on vielä suihkutettavaa jotain korjaussuihketta. Pesen hiukset korkeintaa joka toinen päivä ja värjään n. 2-3kk välein, tai joskus harvemminki. Enkä oo nyt pitkään aikaan värjänny latvoja, värjään ainoostaan juurikasvun, latvoista huolehtii colormaskit. En tajuu miks just mulla pitää olla tälläset ongelmahiukset :D Mut onneks tangle teezerit on keksitty, ainaki must tuntuu et ne katkoo vähemmän hiuksia! Varsinki suihkun jälkeen mun hiukset on ihan mahdottomat, mut toi taikaharja vaan selvittää ne parissa sekunnissa!

Siispä en vois enää elää ilman tota harjaa. Helmikuun alussa ku olin Annilla yötä, luulin hukanneeni sen, ku sitä ei kerta kaikkiaan löytyny varmaa viikkoon mistään. Sit se löytyki mun laukun sivutaskusta, mut olin jo päättäny ostaa uuden. Pidin päätöksestä kiinni ja ostin toisen! Nyt mulla on siis kaks tangle teezeriä, toinen aina laukussa ja toinen kotona. Äiskä yritti jo suostutella, et lahjottaisin hyväsydämisenä sen toisen sille, mut en suostunu.

Hassuu et nyt on loma, eikä musta tunnu lomalta, vaikka nää onki taas ennen kesälomaa viimeset vapaat arkipäivät. Ja vielä hassumpaa on, et mun pitäis mennä iltalukioon maanantaina, siihen ei oo enää viikkoakaan! Enkä oo vielä ostanu ees kirjoja, tänää piti ku olin muutenki keskustassa mut unohdin. Aamulla mulla oli hammaslääkäri apua... Mul ei oo koskaa ollu reikiä, eikä onneks ollu vieläkää. Seuraava aika pitää varata vasta ens vuonna. Outoo ku on täysikänen ni ne ajat ei tuukkaan automaattisesti enää, mä ainaki unohdan aina kaiken tollasen, mitä ei voi kalenteriin kirjottaa, koska ei mulla oo ens kevään kalenteria vielä... Mut ihanaa jokatapauksessa ku ku on loma, ainaki saa kattoo Criminal Mindisia sydämensä kyllyydestä! Nyt mennää jo kuudennen kauden puol välissä, yhyy boxit loppuu kohta kesken... Mutta nyt meen varailee netistä kivaa tekemistä torstaiks :)

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

wreck this journal

Sain jo ajat sitten postissa tilaamani Wreck this journalin! Mul oli ollu aika kamala päivä just sinä päivänä, ja ku tää tuli postilaatikkoon ni olin ihan innoissani, oli pakko alottaa heti tuhoaminen! Ideana on siis tuhota toi kirjanen, siel on kaikenlaisia tehtäviä, missä pitää piirtää juttuja, viedä se suihkuun, repiä, liimata juttuja ja saada se ylipäätään näyttämään tuhotulta. Mul on vaan se ongelma, et yritän tehdä kaikki "vähemmän kohtalokkaat tehtävät" tosi huolella, ni sit en meinaa enää raaskia tuhota sitä :D Kun googlaa ton nimellä, ni näkee mitä muut on tehny omalle journalilleen!

Lauantaisen jälkeen mun polvi on "toipunut" ihan hyvin, tai ei se oo enää kipee juurikaan. Tälläkin hetkellä istun sängyllä ihan samaisessa asennossa ku sillon, ku se meni sijoiltaa, vaikken kuulemma sais :D Tai ei ainakaan kannattais... Mun vähäinen itsesuojeluvaisto, tai se mitä siitä on jäljellä, ni ei vaan riitä oikeen ymmärtämään, että se voi tapahtua koska vaan uudestaan varsinki jos siit on näin vähän aikaa ja istun samassa asennossa...

Maanantaina olin Liliä ootellessa Lotan kanssa ja juteltiin vähän kaikesta, mikä oli vähän hassua kun ei me oikeestaan edes tunneta kovin hyvin :D Lilin kanssakaan ei olla nähty tuhottoman pitkään aikaan, mut oli tosi ihana nähdä! Rohkaistuin myös jännityksestä huolimatta painamaan aikuislukion kanslian summeria puol seittemältä illalla, ja menin ilmottautumaan sinne opiskelijaks. Voi apua, nyt on kurssitkin jo valittu helmestä ja enää puuttuu kirjat! Jakson alkuunki on enää 12 päivää! Jännittää hirveesti mennä sinne, ku en tunne mitä todennäkösimmin niiltä kursseilta yhtään ketään... Ja sekin jännittää ku lukio-touch puuttuu ihan kokonaan ku ei oo siellä ollu niin piiiiiiiiiitkään aikaan. Mut se jännitys on pientä verrattuna huomiseen, mut se pysyköön salaisuutena. Se vaan helpottaa mua kummasti, että tietää että on asioita jotka jännittää vielä enemmän ku lukion jatkaminen.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

piipaa piipaa

Eilisen piti olla ihan tavallinen lauantai, mut ilta meniki vähä erilailla ku alkuperästen suunnitelmien mukaan. Tehtiin äiskän kaa pitsaa, ja olin just laittanu oman pitsani uuniin ja menin omaan huoneeseen hetkeks koneelle. Istuin sängylle niinku aina ennenki sillai polvet koukussa - mut sit alko sattumaa ihan hirveesti polveen. Yritin vaihtaa asentoo, mut tajusin etten saa polvee auki ja pieniki liikuttaminen sattu. Aluks aattelin et "kyl tää tästä kohta menee ohi", mut ei menny, ni oli pakko huutaa äiskä auttamaa. Hetken mua lähinnä nauratti, ku ei mul koskaa ennen oo käyny tollee. Sitku äiskä uhkas soittaa ambulanssin, ni aattelin et "ei varmana mitää ambulanssia, kyl tää tästä suoristuu". Yritin tasan kaks kertaa suoristaa jalkaa, mut pystyin liikuttaa sitä ehkä kaks senttiä ja aloin itkee ku sattu niin paljo.

Siinä sit oottelin ambulanssia ja ne ensihoitajat kokeili polven päältä et onks siel menny jotain sijoiltaa vai mitä on tapahtunu. Ne käski mun mennä selälleen sängylle mut en pystyny liikkumaa minnekkää ku sattu niin paljo. Olin päättäny jo ennenku ne tuli, että mähän en kiroile vaikka kuinka sattuis, mut tais silti pari kirosanaa tulla ku ne yritti liikutella sitä polvee... Siinä meni ehkä puol tuntii, en oo varma ku ne oli aika tuskallisia minuutteja jokaikinen. Sit se toinen niistä vaan varovasti suoristi sitä jalkaa ja olin ihan varma et koko jalka katkee. Sit kuulu "kloks". Oli siel sitteki mitä ilmeisemmin jotain menny pois paikoiltaa, mut ei selvinny että mitä. Sit pystyin liikuttaa ihan normaalisti sitä jalkaa eikä sattunu enää, siihe jäi vaa semmoi ihme tunne.

Naurattaa ku siihe paperiin ne kirjotti että "kertoo olevan pientä kipua". En vaa kehannu sanoo et sattuu ihan vitusti, mut ois varmaa sit kannattanu :D Vaik mul on melko korkee kipukynnys ni toi sattu oikeesti! Yritän tässä just miettii milloin ois sattunu viel enemmän joku juttu, mut ei tuu kyllä mitään mieleen. Ku ei mua just ikinä satu mikää niin hirveesti, ja jos sattuu ni se kestää ehkä alle minuutin, jos tyylii vaikka purasee kieleen :D On vaa vaikeeta ku ei sais nyt paljon liikkua ja pitää tota jalkaa missään "ihmeasennoissa", jotka on mulle täysin normaaleja dataus-asentoja. Lääkäriinki pitäis maanantaina mennä mut oon vähä skeptinen. Samoin olin ton ambulanssin suhteen, ku oon tottunu näkemään ensihoitajia vähä toisenlaisissa merkeissä.

Hain 3 päivää sitten Criminal Minds boxit postista, ja eilen vähän ennen keskiyötä sain jo kakkostuottarin katottua loppuun. Oon ihan koukussa niihin! Mun veliki kysy multa et "miten sä jaksat kattoo tota samaa sarjaa päivästä toisee?". Hyvin jaksan :D Niitä katellessa saa omatki ajatukset muualle ja vähän irtaantuu todellisuudesta edes hetkeks. Ja se on ihan hyvä juttu. Huomenna nään ihanaa Liliä ja meen varmaa ilmottautuu sinne iltalukioonkin samalla reissulla! :)

perjantai 14. helmikuuta 2014

hyvää ystävänpäivää ♥

Mulle on postissa saapunut monta kivaa pikkujuttua jotka esittelen tässä lähipäivinä! Leivoinkohan mä eilen vai toissapäivänä ystävänpäivämuffinsseja, mut joka tapauksessa tänään ne oli jo kaikki syöty! Mun maanantaina lakatut "ystävänpäivä"kynnetki alkaa olemaan jo tosi rapistuneet, paljon pahemmat ku tossa kuvassa... Kohta pääsee taas lakkaamaan uudet, viel ei oo vaan mitään ideaa että millaset. Mulla on vähä sellai tunne, et tästä tulee tällänen hömmpäpostaus, mut välillä saa tulla näitäkin :D

Tänään olin Veeralla kylässä, ja oli tosi hassua mut myös hauskaa ja mukavaa nähdä pitkästä aikaa! Tällä kertaa määre pitkästä aikaa, tarkottaa melkein kahta vuotta... Ja tottakai illalla soitin myös mun parhaalle kaverille ♥ Ystävänpäiväkortit askartelin viime viikonloppuna ja toivottavasti ne on ehtiny perille!

Tää ystävänpäivä on ollut yllättävän tavallinen päivä, mut oikeestaan se on vaan hyvä asia. Tasan vuos sitten oli taas hyvin epätavallinen päivä, eikä niin positiivisella tavalla. Niitä sellasia päiviä ei pitäis olla kenenkään ihmisen elämässä koskaan, mut musta tuntuu että se päivä - ja kaikki sellaset päivät mun elämässä - on muuttanu mua ihmisenä tosi paljon. Siks oon ihan onnellinen näistä ihan tavallisista päivistä, jolloin kaikki tuntuu olevan ihan hyvin. Niinku tänään :)

Ja haluun kiittää kaikkia mun ihania ystäviä siitä, että ootte olemassa ♥
Hyvää ystävänpäivää kaikille, ja erityisesti:
Niille, jotka uskoivat minuun, kun en siihen itse pystynyt.
Niille, jotka hymyllään hälvensivät pimeyden kasvoiltani.
Niille, jotka vaihtoivat taakkani vilpittömään iloonsa
ja pitivät sitä hyvänä vaihtokauppana.
Niille, joiden rakkaus ja nauru antoivat minulle siivet ja sinitaivaan.
Niille, joita en voi kylliksi kiittää tässä elämässä, enkä seuraavassakaan.

torstai 13. helmikuuta 2014

olisi päästävä pois ja äkkiä, kun joku rakentaa sun ajatuksista häkkiä

Mun tilaamat kengät saapui yllättävän nopeesti matkahuoltoon, mut mitä nopeemmin, sen parempi! Koska mun tän hetkiset kengät alko olemaan siinä pisteessä, ettei niillä enää pärjänny tuolla loskassa, ku kaikki vedet meni suoraan sisään. Tähän väliin pakko sanoa, etten todellakaan oo mikään kenkäihminen!! En oo ikinä tykänny kenkien ostamisesta, koska en yleensä löydä mitään. Oon kateellinen kaikille niille, joitten kengännumero on jotain 38-39, koska niille löytyy aina kenkiä ja kaikki näyttää hyvältä.

Tuntuu että mun 41-jättijalka on toivoton tapaus, aina joko isoinki koko on liian pieni, tai sama kenkä näyttäis paljo paremmalta pari kokoo pienenpänä, tai sit vaan yksinkertasesti en tykkää niistä. En siedä mitään oikeita nahkajuttuja, musta ne on vaan tosi kuvottavia, joten mulla ei myöskään oo nahkakenkiä. Korkkareilla en osaa kävellä ja mulla olis muutenki liian pitkä olo. Aika pitkälti siis mun kengät on tennareita. Koska en tykkää kenkien ostamisesta, mulla ei niitä myöskään hirveesti oo. Kesäkenkiä on huomattavasti enemmän, koska tykkään kaikista ihanista värikkäistä kangaskengistä! Talvesta nyt en tykkää muutenkaan, en myöskään talvikengistä. Ja seki ongelma liittyy talvikenkiin, et ku tuntuu että koot loppuu muutenkin kesken ja isoin koko tuntuu pieneltä, ni ihan turha toivoa että sinne kenkään mahtuis vielä villasukkakin!! Siispä usein talvella mun varpaat on ihan jäässä.

Ja näistä edellä mainituista syistä en yleensä kuvittelekkaan ostavani kenkiä netistä, mut nyt päätin ottaa sen riskin ettei ne oiskaan sopivia, ja se kannatti! Koska ne oli ihan täydelliset! En osannu päättää mustien, valkosten ja punasten välillä, joten tilasin kahdet samanlaiset mustina ja punasina. Valkoset hylkäsin koska ne ei pysyis kauaa kuitenkaa valkosina. Tilasin ne täältä (klik!).
Hassuu et tänään on penkkaripäivä, ja munkin perjaatteessa pitäis olla siellä rekkojen lavoilla heittelemässä karkkeja. Sen jälkee ku lopetin lukion, on tuntunu etten kuulu oikee mihinkää kouluun. Sillon ajattelin, et lukio ei ollu yhtään mun paikka, mut en tiiä onko amiskaan sitä. Tavallaan ärsyttää et lukion kanssa kävi näin, koska mä pääsisin muutaman hassun kuukauden päästä ylioppilaaks, mut sen sijaan mä oon edelleen amiksen ekalla luokalla, enkä tiedä onko sekään sitä mitä mä haluan. Leipominen on kyllä ihanaa, mut haluanko mä siitä ammatin? Pienestä asti mun haaveammatti on ollut jotain lasten kanssa työskentelemistä. On sekaan mahtunut kaikki poliisista sisustus-arkkitehtiinkin, mut ainoo mikä on säilynyt aina ja edelleen, on toi lasten kanssa työskentely. Mut mä en tiedä mitä se tarkalleenottaen olis. Päiväkoti olis luonnollisesti yks vaihtoehto, mut mahdollisuuksia on niin paljon muitakin.

Mut tällä hetkellä pitää nyt tyytyä siihen, että näillä näkymin valmistun leipuri-kondiittoriks ja sillä siisti.

maanantai 10. helmikuuta 2014

puhelinkuvia!

Katoin kännykän galleriasta kuvia mitä oon tässä kahden vuoden aikana ottanu, ku mulla on toi puhelin ollut. Tuntuu etten ikinä edes ota sillä mitään kuvia, johtuu siitä että se kamera on niin huono! Ne kuvat aina tärähtää ku siinä ei oo sitä kameranappulaa, vaan pitää painaa näytöltä ja sit se tarkentaa ainaki 5s ja koska mun kädet tärisee niin paljon ni ne kuvat on mitä todennäkösemmin aina tärähtäneitä. Mut näköjään oon kahen vuoden aikana saanu otettua yli 350 kuvaa, vaikka aattelin ettei niitä oo sataakaan. Tosin yleensä joka asiasta on ainakin 5-10 kuvaa koska 99% niistä aina tärähtää ja otan niitä niin monta että onnistuu, enkä koskaan jaksa poistaa niitä huonoja koska toi poistaminenki on tehty niin hitaaks ja vaikeeks.

Mut tässä näitä kuvia, koska yllättävää, etten oo ottanu oikee kuvia kameralla lähipäivinä mut aion nyt yrittää päivittää tänne vähä useammin jotain!
 1 En oo ikinä tykänny kaakaosta enkä tuu tykkäämäänkään, mut ekaa kertaa kupillinen meni alas ilman hyihyi-oloa. 2 Ootd joskus. 3 Parin vuoden takaa ihanalta aamukävelyltä ku kaikki puskat oli niin kauniita! 4 Picnicin joku mustikkamyslijuttu.
 1-2 Irinan keikalla vuos sitten. 3 Häggmanin ihanaa kakkua. 4 Kreetalle lähdössä!
 1 8-pallo oli ihan sika hyvä! 2 En oo kaakaon lisäks myöskään tämmösten pirtelöitten ystävä. 3 Minni-kulta. 4 Oli vähän sateista ku lähettiin kesällä Ruotsiin.
 1 Käytii Tanjan kaa Jokimaan löytöeläinkodissa silittelemässä kissoja, ne on niin ihania! 2 Olipa kerran keuhkokuume. 3 Feikki B&J mut silti hyvää! 4 Mustikka-valkosuklaapiirakka.
 1 Tätä polkua on tullu kuljettua miljoonat kerrat. 2 Synttärimuffinsseja. 3 (kuluneet) Kesäkynnet. 4 Rakastan auringonnousuja jotka näkyy mun huoneen ikkunasta!
 1 Lahti. 2 Sulo. 3 Ootd, tällä ohuella takilla tarkenin vielä marraskuussakin! 4 Kesän peruseväät, Novelle plus mango-guava = rakkaus, ja mansikkavanilja-suklaa!
1 Kynnet. 2 Hehe ostettiin vähän irttareita Ruotsista... (ja ehkä maailman söpöin paperipussi! miksei Suomessa oo tollasia?) 3 Olin ihan innoissani tästä uudesta suklaasta, mut petyin ku se ei ollukkaa edes hyvää. 4 Mut onneks vadelmat on aina hyviä!

lauantai 8. helmikuuta 2014

haluan unohtaa sen kaiken mitä en kai koskaan voisi saavuttaa

Kirjottaminen tänne aina vaan siirtyy ja siirtyy myöhemmäks. Suurin syy siihen taitaa olla, ettei mun tuu kuvailtua yhtään mitään. Kameraa raahaan joka paikkaan, mut en vaan saa aikaseks otettua yhtään kuvaa. Nyt mulla on kuitenki taas muutama kuva ja vähän asiaakin. Tääkin postaus on ollut välilehdessä auki jo ainakin viikon, mut en oo saanu kirjotettua kuvien alle sanaakaan, joten nyt vihdoin aattelin ryhdistäytyä senkin suhteen, niinku monen muunkin asian suhteen.

Oon nähny paljon paljon kavereita, viime viikollakin joka päivä jotain! Tänään oliki vähän erilainen ja erityinen tapaaminen kavereitten kanssa, ku Yukako matkusti Japanista asti tänne loska-Suomeen asti tapaamaan meitä! Vaikee uskoo, että siitä on jo kaks vuotta ku se oli täällä vaihtarina meijän lukiossa. Onneks Yukako osaa suomea niin hyvin, ettei mun jo valmiiks surkeet (+unohdetut) englannitaidot haitanneet paljoakaan. Ainoo mikä jäi vähän vaivaamaan, että mikä on sketsihahmo englanniks :D Lisäks oon kattonu kokonaisen kauden CSI:ta ja Sinisterin, Harry Potterin kuoleman varjelusten kakkososan ja Natascha Kampushin 3096 päivää. Kaikki noi oli hyviä, oon jopa ylpee et uskalsin kattoo Sinisterin, ku luulin et se on joku törkeen pelottava mut ei se ollu :D

Koulusta puheenollen, musta tulee taas ens kuussa lukiolainen! Ei tosin päivälukiolainen, enkä hylkää leipuri-kondiittorin tutkintoa, vaan aattelin mennä suorittamaan muutamia kursseja iltalukioon! Toivottavasti kaikki menee nyt niinku pitää ja meen ens viikolla sinne ilmottautumaan. Hassua näin pitkän tauon jälkeen palata "koulunpenkille", tai nimenomaa lukioon. Mä sillon lukion lopettaessani vannoin, etten ikinä enää palais sinne, mut tässä sitä ollaan. Mulla ei kuitenkaa oo tavotteena päästä ylioppilaaks, koska siinä olis aivan liian iso työ ja mun kärsivällisyys ei riittäis siihen (ainakaan enää). Ihanaa ku ei oikeesti tarvii stressata koulusta!!

Oon viimeaikoina siirtäny mun shoppailun nettiin... En tiiä onks se hyvä juttu, koska siihenki jää koukkuun. Nyt on sellanen tilanne päällä, etten enää edes muista mitä kaikkea oon mennyt tilailemaan, saati että pitäis muistaa kuinka monta pakettia pitäis postista hakea kun ne sinne joskus saapuu. Sieltä on tulossa ainakin useampi pari kenkiä ja Criminal Minds-boxeja, en mä muista, mut ihan tarpeeks kiitettävästi oon saanu rahaa kulutettua... Mut ainakaa en oo ostanu ku yhden ainoon vaatteen, ton ihanan ruusu-collegepaidan ♥ Mun vaatekaappi pursuaa niin äärirajoilla, että seuraavaks saisin ostaa uuden vaatekaapin...